Perjantaina 22. lokakuuta lähdimme suurin odotuksin kohti kohti Prahaa,
tuota Euroopan merkittävää kulttuurikaupunkia ja olutkulttuurin kehtoa.
Olutseuralaiselle oli tietysti mekoinen järkytys, kun lentokoneessa
(Air Finland, Boeing 757) oli tajolla vain Koffia ja Tuboria.  Tosiasiassa
suuria odotuksia ei ollut, koska näistä tilanteista on kertynyt jo kokemusta
ja replikointi asiasta ei johda edes asialliseen keskusteluun henkilökunnan
kanssa.

Asumukseksi oli valittu OK-Matkojen huoneistohotelli Otava Zavadilova -
kadulta.  Sijainti on kaupungista lentoasemalle päin ja matkailijalle tärkeät
palvelut, ratikka/metro ja kauppa sijaitsevat kivenheiton päässä.
Asunto oli noin 50 neliön kaksio hyvin kalustettuna ja siistissä kuosissa,
mutta talossa ei ole ravintolapalveluita.  Niitä on kuitenkin kaupungilla niin
tiheässä, ettei tuota ominaisuutta voinut kokea puutteena.

Valitsimme kulkuvälineeksi ratikan ja metron ja lipuksi turistille helpoimman
eli 3 päivän lipun, hinta 200 Kc/henkilö (n. 6 e).  Lipulla voi matkustaa kome
päivää rajoituksitta.
Sää suosi meitä erinomaisesti, kun maanantai aamuun mennessä ei satanut
lainkaan, vaan paistoi melkein kirkkaalta taivaalta ja lämpötila kipusi
sunnuntaina jo 20 asteeseen.  Perjantaina oli iltapäivällä 16 astetta ja
lauanataina 18 astetta.  Paikalliset ihmiset sonnustautuivat sunnuntaina jo
t-paitoihin ja shortseihin.

Perjantaina 22.10. iltapäivällä Vaclavin aukiolta vähän sivuun, pieni olut-tupa,
Krusovicke hanasta 50 Kc (n. 1,50 e).  Kyllä maistuu hyvältä, runsaasti maltaan
sävyjä.  Olut on varmaan tuoretta, kun se maistuu täällä paikanpäällä niin
hyvältä, humalointi on merkittävän voimakasta.

Tuliaisiksi muuten ostin paikallisesta kaupasta Urguellia tölkissä ja sattumalta
löysin samaa olutta tölkissä Vantaalaisesta Alkosta.  Vertailu oli mielenkiintoinen,
kun oluet vaikuttivat olevan samaa tuotetta.  Maku ei kuitenkaan ollut täysin
sama vaan Prahasta tuotu osoittautui maukkaammaksi, sen loppuhuipentuma
oli selkeämpi ja humalointi mukavamman tuntuinen.  Viimeisiä myytipäiviä
vertailemalla huomasin, että Prahasta ostettu tölkillinen olisi mennyt vanhaksi
helmikuussa 2005, kun taas Alkosta ostettu vasta heinäkuussa ensi vuonna.
Tästä voisi päätellä vaikka, että vientiolut on pastöroitua ja siksi säilyvämpää.
Pastöroinnista taas sanotaan, että se vie pois osan oluen hengestä.  Tästä
tuleekin helposti loppupäätelmä, että ei ole ihmekään, kun olut maistuu Prahassa
monta kertaa paremmalta kuin Tsekkiolut Suomeen tuotuna.

Lauantaina panimoravintola Pivnice, tumma Krusovicke, melko vähäeleinen
ns. olut, niinkuin tarjoilija sanoi joskus täällä Prahassa Velvetistä (britti-lisenssi),
se on vain olutta.  Tässä on mallas pääasiassa ja humalointi on pehmeämpää
kuin vaaleassa.  Lopputulos on miellyttävä maltainen kokemus - terassilla.

Sunnuntaina (24.10.) oli tosiaan kesäinen päivä, lämpötila varjossa 20 astetta.
Illalla suunnattiin Holoseviceen T-Mobile hallille.  Siellä pelattiin paikallisottelu
Sparta Praha vastaan Slavia Praha.  Liput otteluun maksoivat 130 kc/henkilö
(n. 4 e).  Paikat olivat kyllä 'piippuhyllyllä', mutta ei viime hetkellä parempia
ollut saatavilla.  Halli oli kansoitettu melkein pelkästään miesten voimin.
Poliiseja oli huomattava määrä sekä ulkona että sisällä - porukka oli kyllä
niin äänekästä, että ei sitä kovin tarvitse ihmetellä, olihan kyseessä
paikallismatsi.  Erätauolla kentällä pelasi juniorit ihan oikeata peliä, eikä
pelkästään rankkarikisoja kuten kotimaassa.  Ottelu oli varsin tasaväkinen
ja päättyi numeroin 2 - 1 Sparta Prahalle.
 

Tappi